9/16/2012

Suuri, suurempi, Chicago

Päivä 9 / 11.9.2012 / Middlebury, IN - South Bend, IN - Chicago, IL

Kolmas telttayö ja neljäs KOA-leirintäalueella vietetty yö oli tiistaiaamuun herätessämme takana. Muurahaiset tallustelivat teltan päällä, mutteivät onneksi sisällä. Tämä taisi olla aamu, jolloin matkaan lähtiessämme poimin myös muurahaisen kaulaltani luonnon helmassa tekemämme matkatavaroiden järjestelyn jälkeen, edessä kun oli jälleen suurkaupunki. Mutta mehän olimme luonnon vieraana, ja se on eri asia kuin jos olisimme olleet sisätiloissa ja olisin siellä kohdannut vaikkapa saman muurahaisen.

Telttapaikka oli edellistä yötä parempi siltä osin, että se oli nurmikentällä, mutta valitettavasti juuri valtatien vieressä, ja heräsinkin useita kertoja liikenteen ääniin. Ennen kaikkea tie tuntui olevan yöllä rekkojen suosiossa. Leirintäalue Elkhart Co. / Middlebury Exit KOA oli muutenkin tähän mennessä vierailemistamme leirintäalueista huonoin mm. kylpyhuoneiden epäviihtyisyyden vuoksi. Käsienpesualtaaseenkin tuli vain ruskeaa vettä. Siksi ihmettelimmekin, miksi leirintäalue oli saanut KOA-ketjun President's Award -palkinnon vuonna 2010. Henkilökunta oli kyllä ystävällistä ja avuliasta, mutta tässä tapauksessa se ei tilannetta pelastanut.




Lähdimme ajamaan Middleburystä pienempiä teitä pitkin kohti South Bendiä, jonne menimme vain autohuollon takia. Auton "Maintenance required" -merkkivalo oli jo ennen Clevelandia välkkynyt autoa käynnistäessä ja muutama sata mailia myöhemmin mennyt päälle pysyvästi, joten halusimme hoitaa asian välittömästi pois alta. Soittaessani edellisenä päivänä Hertzin palvelunumeroon olimme saaneet tietää, että voisimme viedä auton mihin tahansa Firestone-liikkeeseen, ja että Hertzillä ja heillä on maanlaajuinen sopimus, joten lasku menisi suoraan Hertzille. Tämä toimi oikein hyvin ja nopeasti, ja kohdallemme osui jälleen loistava asiakaspalvelun ammattilainen. Olemmekin kohdanneet matkamme aikana lähinnä kahta tyyppiä asiakaspalvelussa työskenteleviä henkilöitä: a) työhönsä ja mahdollisesti myös elämäänsä kyllästyneitä, joita ei mikään voisi vähempää kiinnostaa ja b) avuliaita, ystävällisiä ja mukavia.

Oli 9/11 -iskujen vuosipäivä, ja se näkyi reittimme varrella puolitankoon laskettuina lippuina ja "We'll never forget" / "Emme koskaan unohda" -kyltteinä ja tauluina. Valitettavasti ne kaikki vilahtivat ohi ennen kuin ehdin ottaa kuvan.

Tietulleja oli runsaasti sekä Chicagoon tullessa että sieltä pari päivää myöhemmin lähdettäessä.




South Bendistä matkaa Chicagoon piti olla pari tuntia, mutta ajaessa meni pidempään, koska saavuimme Chicagoon juuri iltapäiväruuhkan aikaan. Navigaattori ehdotteli uutta reittiä parikin kertaa, ja lopulta ajoimme aivan ydinkeskustan halki. Minulle se tietenkin oli kuin kiertoajelu, mutta Rikulle se saattoi olla vähän stressaavampaa! Etenkin kun maan tapa näyttää olevan, että mitä ahtaampi väli, tietysti siihen pitää tunkea, ja tottakai ilman vilkkua. Onneksi olemme toistaiseksi selvinneet kolhuitta.







Yövyimme seuraavat kaksi yötä hostellissa, Chicago Getaway Hostel, joka todella on ansainnut saamansa kehut TripAdvisorissa. Hyvä hostelli on aina parempi kuin huono hotelli. Meillä oli oma huone ja jaettu kylpyhuone - versio, johon molemmat olemme tottuneet ja joka sopii oikein hyvin, kun saa omaa yksityisyyttä, muttei tarvitse maksaa lisää kylpyhuoneesta. Hostellin takapihalla oli parkkipaikka, johon saimme automme hintaan $25/vuorokausi. Hostellilla oli tarjolla myös aamiainen, joka kuului huonehintaan, samoin wifi, kuten kaikissa aiemmissakin majapaikoissa.




Illalla kävimme Ocean's Eleven -elokuvan kuvauspaikkana käytetyssä Emmit's-pubissa. Sitä ennen olimme ajatelleet mennä ostoksille keskikaupungille, mutta yllätykseksemme suuri osa kaupoista oli jo mennyt seitsemän tai kahdeksan aikaan kiinni, kun aiemmilla paikkakunnilla liikkeet olivat olleet yleensä avoinna yhdeksään tai kymmeneen. Eniten taisin iloita Chicagon metrolla matkustamisesta, koska se oli juuri sellainen kuin yhdessä suosikkielokuvistani eli Takaa-ajetussa (The Fugitive) :)










Päivä 10 / 12.9.2012 / Chicago, IL




Chicago-päivän ensimmäinen juttu oli mennä Michigan-järven rannalle. Lämmintä oli Celsius-asteina noin 30, joten olisi voinut mennä vaikka uimaan. (Aurinkovoidettakin olisi kannattanut laittaa muuallekin kuin poskipäihin ja nenänpäähän.) Rannan hiekka oli pehmeää ja olikin hassua, että pilvenpiirtäjät olivat aivan vieressä.




Chicago on iso paikka, ja kävelymatkaa kertyi enemmän kuin aiempina päivinä, koska kävelimme myöhemmin iltapäivällä myös Navy Pieristä Millennium Parkiin. Navy Pier oli aika muovinen, mutta meillä oli silti siellä tosi hauskaa :) Otimme itsestämme etsintäkuulutuskuvat valokuvakopissa ja kävimmepä pienessä maailmanpyörässäkin, kun Riku sai sinne ilmaisen lipun Ben & Jerry's -jonossa ollessaan (kyseisen naisen äiti ei uskaltanutkaan maailmanpyörään) - kaksi kertaa kuusi taalaa olisi ollut kyllä liian kova hinta, etenkin, kun olimme vielä menossa auringonlaskun aikaan katsomaan Chicagoa aika paljon korkeammalta, Willis Towerista.







Millennium Parkin yksi pääjutuista on "pilviportti", Cloud Gate (jota muuten käytettiin myös elokuvan Source Code kuvauksissa).




Toiseen Millennium-puiston pääkohteeseen eli suihkulähteelle (joka puolestaan on tuttu sarjan Pulmuset tunnareista) emme tämän yhden päivän aikana ehtineet, mutta näimme sen ja koko suuren kaupungin siis nimensä muuttaneesta, Empire State Buildingiakin korkeammasta, Willis Towerista (ent. Sears Tower). Riku kertoi, että torniin oli tullut hänen edellisen käyntinsä 2008 jälkeen uutena juttuna "Ledge" eli lännen puolella ikkunat ovatkin ulompana, ja ulokkeissa on lasilattia. Ensin emmin lasilaatikkoon menemistä, mutta uskalsin kuitenkin lopulta.
















Vietimme illan hostellilla, koska keskiviikkona edessä oli pitkä ajopäivä.

Päivä 11 / 13.9.2012 / Chicago, IL - Aurora, IL - Winterset, IA

Näimme ensimmäiset pilvet Chicagossa vasta kun olimme lähdössä kaupungista. Koko toisen lomaviikon ajan sää onkin ollut kyllä oikein hyvä - ellen väärin muista, ainoa sadekuuro osui juuri tälle torstaille ja silloinkin vasta, kun lähdimme ajamaan outleteilta kohti Iowaa. Vaikka välillä - kuten juuri torstaina - oli pilvistä, on ollut lämmintä.

Ensin siis ajoimme hostellilta matkan varrelle osuneeseen REI-ulkoilu- ja urheiluvälineliikkeeseen, josta Riku poistui isomman ostoskassin kanssa kuin minä (ja tällöin Riku kantoi vain omia ostoksiaan;) - valitettavasti tästä ei ole valokuvia todistusaineistoksi. Riku siis löysi mieleisensä vaelluskengät ja -housut sekä pinon kaikkea muuta, ja kun myyjät kovasti kauppasivat -10% alennuksen tuovaa jäsenyyttä, laskimme, että jäsenyys kustantaisi itsensä jo nyt 1. ostokerralla. Vasta lähdettyämme eteenpäin huomasimme autossa, ettei alennusta saanutkaan 1. ostoskerralla! Typerää.




Ajoimme Auroraan Chicago Premium Outlets -ostoskylään, koska en ollut edelleenkään löytänyt sopivaa laukkua. Käynti DKNY:n liikkeessä muutti asian, ja $229:n hintalapulla varustetulle laukulle jäi lopulta hintaa $64+verot :o Aidon, mutta kukkarolle sopivan merkkitavaran ystävien kannattaa siis pysähtyä matkan varrelle osuvaan Premium Outlets -ostoskylään (tai useampaan;).

Iltapäivä oli jo pitkällä, kun lähdimme ajamaan kohti Iowan osavaltiota. Kesken matkan päätimmekin mennä Adelissa sijaitsevan KOA-leirintäalueen sijaan suoraan Wintersetiin ja yöpyä Super8-motellissa kaksi yötä suunnitellun ja aiemmin varatun yhden yön sijaan sen pelossa, että KOA ei olisikaan ollut hyvä valmistautumiseen Madison County ja Winterset -päivään, joka kuitenkin on ykköskohokohtani koko reissulla. Soitto motelliin, ja motellinomistaja Bill järjesti meille huoneen jo täksi yöksi. Matkalla ihastelimme auringonlaskun upeita värejä. Niin syvää punaista ei kumpikaan meistä ollut nähnyt taivaalla tätä ennen.




Päivä Madison Countyn katetuilla puusilloilla onkin sitten ihan oma tarinansa, joten sitä saatte vielä jonkin aikaa odottaa :) Olisi muuten mukava tietää, minkähän verran mukanamme on virtuaalimatkaajia näin matkan toisella viikolla - jos vaikka anonyymisti kommentoisitte jotain (vaikka vain että "täällä ollaan" ellei muuta), olisi tosi kiva :)
-Liisa

- Posted using BlogPress from my iPad

9/14/2012

Cleveland - on purpose, and the Windy City

Day 8 / 9/10/2012 / Farmington, NY - Cleveland, OH [Rock And Roll Hall Of Fame] - Middlebury, IN

After another night at a campground, we set out towards Cleveland. The only program for this day was the Rock and Roll Hall of Fame and Museum. We chose the fastest route to Cleveland which was Interstate 90 and made it to Cleveland in the afternoon after a few hours of driving.




We both had maybe little too high expectations for the museum as we were a little disappointed. There were a lot of nice details and small parts that were really interesting but in general we expected more. I especially liked the part where the exhibition showed the reactions of the people against rock. Also the Elvis stuff and the special exhibition on Grateful Dead was really good, definitely have to familiarize myself more with the band.








We spent a few hours at the museum and left when it was closing time. I wanted to drive a little longer just to make the drive next day shorter. We arrived to Middlebury KOA pretty late and just put up our tent and went to sleep.




Day 9 / 9/11/2012 / Middlebury, IN - South Bend, IN - Chicago, IL

On Tuesday we had to take our car to maintenance as the maintenance required light had been burning for a few hundred miles. We found out from Hertz that we can take the car to whatever Firestone repair store. We found one, ExpertTire, 45 minutes away from our campground and on our way to Chicago. The service we got there was really good, it took them under 45 minutes to do the work and the person working on our car promised to personally contact Hertz to deal with the payment so we didn't have to pay anything or deal with Hertz afterwards.




From the repair store, we had only a couple of hours drive to Chicago. We did manage to stop to Schoop's, a really nice hamburger place which had been chosen to have the best burgers in the region, although I'm not sure which region it was in, it still had good burgers and it was a nice stop before the city.








We managed to time our arrival well and hit the five o'clock rush hour. It took us almost an hour to drive through the city and although we were a little tired when we got to our hostel, the Chicago Getaway Hostel, we went for a little tour downtown.




After doing a little shopping we went to Emmit's Irish pub, which was a pub in the movie Ocean's Eleven.








Day 10 / 9/12/2012 / Chicago, IL

The actual day in Chicago started with a stroll on the beach. It was a great day to do that as the weather was the best on our trip so far, about 30 degrees Celsius and a clear blue sky.




After walking on the beach and having a salad lunch, yes salad, close by, we went no Navy Pier. Although the pier was a little too turisty, we had a nice time there and even got a free ticket to the ferris wheel when some woman on the line to Ben & Jerry's gave it to us because her mother didn't dare go on it.




After the ferris wheel it was time to head to Millennium Park. We decided to make the best of a beautiful day and walk to the park. In the park we went to the mirror ball or bean looking thingy, whatever it's called. The last stop of the day was Willis Tower, formerly known as Prince, I mean Sears Tower. There was one new thing added to the Skydeck from the last time I was there four years ago, there was a ledge made of glass or see through plastic or something, where you could stand on and look down. Overall Chicago was as good as I remembered it being with a great beach next to a great city.












-Riku

- Posted using BlogPress from my iPad

9/12/2012

Cleveland - tarkoituksella

Päivä 8 / 10.9.2012 / Farmington, NY - Cleveland, OH [Rock And Roll Hall Of Fame] - Middlebury, IN

Yö teltassa meni hyvin, vaikka telttapaikka olikin paljon edellistä karumpi. Leirintäalue oli jälleen tasoltaan ok.




Lähdimme leirintäalueelta yhdeksän jälkeen kohti Clevelandia. Kaikilla paikkakunnilla on muuten mukavia tervetulotoivotuskylttejä, kuten tämä maanantain lähtöpaikkakunnallamme:




Suurimman osan matkasta ajoimme Interstatea I-90 pitkin länteen, joka tarkoitti tietenkin tietullikoppeja aika ajoin. Maksua Clevelandiin mennessä noin neljän tunnin ajomatkalla kertyi kymmenisen taalaa ja saman verran Clevelandin ja leirintäalueen väliltäkin. Onneksi maksut eivät ole samanlaiset kaikilla valtateillä.

Sunnuntai oli ollut ensimmäinen kokonainen päivä maanantain jälkeen, ettei ollut satanut ollenkaan. Myös matkan toisena maanantaina saimme nauttia upeasta lomailu- ja ajosäästä.




Määränpäänämme siis oli Clevelandin Rock And Roll Hall Of Fame. Kaupanpitäjä Mohawk Traililla pari päivää aiemmin oli kertonut, että kaikilta Clevelandiin menijöiltä kuuluu kysyä "Clevelandiin? Tarkoituksellako?" ja ehkä olisimmekin muuten skipanneet tämän kaupungin Intersatea pitkin, kuten kävi mm. New Yorkin osavaltion puolella Albanylle pari päivää aiemmin, mutta rokkimuseo kiinnosti. :)

Sinne parkkipaikalta kävellessämme näimme lippupuutarhan. Selvittämättä jäi, mitä varten tai esimerkiksi kenen muistolle liput olivat (lappujahan lipuissa näyttää kiinni olevan).




Rokkimuseo oli kauniilla paikalla järven rannalla.




Rock And Roll Hall Of Famessa oli hauska 12 minuutin video siitä, mitä oli ennen rockia. Se oli hyvä aloitus vierailulle. Pisimpään viivyimme osastolla, joka oli omistettu Elvikselle. Siellä pyöri taltiointi 70-luvun alusta, Elvis On Tour, jossa Elvis myös kommentoi välillä laulamisen lisäksi. Koska emme ehtineet katsoa tästä kuin pätkiä (oli iltapäivä ja paikka meni kiinni puoli kuudelta), ostin sen blu-raynä museokaupasta. Elvis näytti pitävän hyvää huolta faneistaan, joten ei ihmekään, että puoli Amerikkaa oli häneen lääpällään. Ja minunkin Elvis-kuume vain nousi matkalla kohti Gracelandia, etenkin kun elokuvascreenin edessä oli yksi Elviksen Cadillac, vuosimallia 1975. (Tässä kohtaa harmitti eniten, ettei siellä saanut kuvata.) Tämän hän oli myöhemmin antanut henkivartijalleen. Tämän Cadillacin ostoa edeltäneenä päivänä Elvis oli ostanut 13 Cadillacia yhteishintaan $140.000 - läheisilleen, ja yhden naiselle, joka oli ihastellut Cadillaceja liikkeen ikkunan takaa!

Museon muissa kerroksissa vierailimme tätä alinta nopeammin. Musiikkinäytteitä olisi ollut saatavilla paljon, mutten malttanut niihin keskittyä - Riku kuunteli joitakin. Seinä, johon oli koottu rocklegendojen nimikirjoituksia (valitettavasti ei aitoja, vaan lasiin kopioituja), oli mielenkiintoinen.

Ulkona huomasimme, että rakennuksen eteen pysäköityyn Johnny Cashin restauroituun keikkabussiin olisi ollut kierroksiakin, ja sekös harmitti! Viimeinen kierros oli ollut noin 20 minuuttia aiemmin. Maltoin sentään hieman hymyllä kitaroiden keskellä.







Riku halusi tästä pitkän ajopäivän ja seuraavasta lyhyemmän, joten ajoimme vielä pitkän illan Middleburyyn, Indianan osavaltion puolelle, jälleen KOA-leirintäalueelle. Maileja pelkästään tälle päivälle kertyi vajaa 400, mutta matkanteko pitkin Interstatea on tosi nopeaa.
-Liisa

- Posted using BlogPress from my iPad

Salemin noitavainoista suunta kohti länttä intiaanien jalanjälkiä kumipyörillä seuraten

Päivä 6 / 8.9.2012 / Boston, MA - Salem, MA - [Mohawk Trail] Deerfield, MA - Greenfield, MA [Poet's Seat Tower] - Bennington, VT - Middleville, NY

Boston teki vaikutuksen, ja voimme molemmat kuvitella viettävämme siellä vielä joskus pidemmänkin aikaa. Tämän matkan tarkoituksena on kuitenkin läpileikkaus Amerikasta, joten oli aika lähteä jälleen tien päälle.

Ensimmäinen pysähdys ei ollut kaukana Bostonista. Menimme käymään Salemissa oppiaksemme vuoden 1692 Salemin noitavainoista. Museossa oli ihan mielenkiintoinen esitys asiasta, mutta olimme ehkä odottaneet enemmän. Noitavaino kertonee ennen kaikkea ihmisen pelosta erilaisuutta, ei niinkään pahuutta, kohtaan.

Ajeltuamme hetken Salemin keskustassa otimme suunnan kohti länttä Interstatea pienempää valtatietä pitkin. Kyseessä oli tie 2, Mohawk Trail, joka osoittautui mainioksi reittivalinnaksi. Valitettavasti jälleen alkoi sataa - onneksi Bostonissa oli ollut hyvä sää baseball-peliä edeltänyttä sadekuuroa lukuunottamatta - joten mikään sateessa otettu kuva ei kerro tarpeeksi niistä mahtavista maisemista, joissa ajoimme.

Saapuessamme Deerfieldin ja Greenfieldin alueelle sade taukosi sopivasti. Olimme etukäteen selvittäneet, että Deerfieldissä olisi mielenkiintoinen Old Country Store, mutta se oli pettymys. Sen sijaan Deerfieldin keskusta, josta alla kuva postitalosta, oli oikein mukavannäköistä.



Deerfieldistä ajoimme muutaman mailin päähän Greenfieldiin, jossa kävimme ihailemassa maisemia Poet's Seat Tower -nimisessä pienessä tornissa mäen harjalla.










Greenfieldissä ja Deerfieldissä opimme, mihin kaikkiin paikkoihin lipun voikaan kiinnittää. Kuten Riku tuolloin totesi, onneksi Suomessa lippua käytetään vain erityistilanteissa.








Ilta Mohawk Traililla piteni, kun pysähdyimme eräässä pienessä kaupassa reitin varrella paljon ajateltua pidempään, ja jäimme juttelemaan kauppiaan kanssa varmaankin reiluksi tunniksi. Lisäksi auton varoitusjärjestelmä huomautti eroista eri renkaiden ilmanpaineissa, joten niiden tasapainottamisessa, ilman että letkussa oli mittaria, olikin puuhaa illan pimeille tunneile. Lopulta renkaiden ilmanpaineet saatiin Vermontin osavaltiossa ollessamme tasapainoon ja pääsimme jatkamaan leirintäalueelle New Yorkin osavaltion puolelle Herkimerin lähelle Middlevilleen. Pystytimme teltan ensi kertaa, ja edessä oli toinen leirintäalueyö. Teltta on oikein mukavankokoinen ja nopea kasata.

Päivä 7 / 9.9.2012 / Middleville, NY - Herkimer, NY - Syracuse, NY - Farmington, NY

Heräsimme hyvin nukutun yön jälkeen joen varrella KOA Herkimer Diamondin leirintäalueella, joka osoittautui todella tasokkaaksi paikaksi yöpyä. Suosittelemme lämpimästi! Siellä(kin) olisi viihtynyt pidempäänkin.




Lähdimme leirintäalueelta ensin Herkimerin keskustaan, jossa teimme jälleen ostoksia Walmartissa - löysimme vihdoinkin mieluisan navigaattorin, TomTomin, eikä Rikun enää tarvitse pelätä navigaattorina tähän asti käytetyn puhelimensa puolesta, kun kaivan kameran esille kesken matkan ;) Lisäksi ostimme pienet radiopuhelimet leirintäalue- ja luontokäyttöön. Ne osoittautuivat todella hyödyllisiksi jo samana iltana leirintäalueella.

Päivän ohjelmana oli jälleen jatkaa kohti länttä, ja pääkäyntikohtena oli Kuuluisat kuppilat -sarjasta tuttu Syracusen Dinosaur BBQ, jossa oli tarjolla loistavaa grilliruokaa mieleenpainuvassa ravintolassa. Tarjoilija piti hyvän huolen meistä koko iltapäivän ajan.










Syötyämme ajelimme vielä jonkin aikaa ympäri Syracusen keskustaa:










Leirintäalueelle oli noin puolentoista tunnin matka, ja ajoimme kohti upeaa auringonlaskua ja leirintäaluetta, jonka olimme valinneet KOA- leirintäalueoppaasta aamulla. Alkuperäisenä suunnitelmana kun oli ollut ajaa koko yö kohti Clevelandia, mutta nyt kun kuskeja toistaiseksi on vain yksi, se ei tietenkään tule kyseeseen.




Ensimmäinen viikko matkaa takana, lähes kahdeksan vielä edessä, ja jo vaikka mitä koettu! Itse vaikutuin ylipäätään New Englandista alueena ja majakkavierailu oli ehdoton kohokohta.

Verrattuna alkuperäiseen suunnitelmaan viivyimme siis Bostonissa kaksi yötä, emmekä jatkaneet New Hampshiren puolelle asti. Ensimmäisellä viikolla osavaltioita ehti kuitenkin tulla kuusi: New Jersey (Garden State), New York (Empire State), Connecticut (Constitution State), Rhode Island (Ocean State), Massachusetts (Bay State) ja Vermont (Green Mountain State). Vajaa 1200 mailia takana ja monta vielä edessä :)
-Liisa

- Posted using BlogPress from my iPad