Vietimme 2. matkapäivän aamupäivän motellilla. Aamiaista tarjoiltiin kello kymmeneen saakka, ja huone oli luovutettava yhteentoista mennessä. Aamiaisella yllätyin siitä, että käytössä olivat kertakäyttöastiat! Tarjolla oli paahtoleipää ja bageleita, hilloja, vaahterasiirappia ja maapähkinävoita, muroja, muffinseja, mehua - aika sokerista, eikö totta!
Ylipäätään motellin hinta-laatusuhdetta ajatellen, lähempänä Cape Codia ja Bostonia Best Western -ketjussa hinta näytti lähes tuplaantuvan, mutten usko laadun nousevan samassa tasossa. Tämä oli hyvä valinta ensimmäiselle yölle. Jos olisimme saapuneet motellille aiemmin, olisimme hyödyntäneet myös uima-allasta ja Riku kuntosalia (itse olen välilevynpullistumani takia kuntoilukiellossa).
Lähdimme liikkeelle motellilta, ja tankattuamme auton (keskikulutus selvinnee paremmin joltakin toiselta päivältä, koska Manhattanin ruuhkassa paloi takuulla paljon bensaa) ajoimme noin 20 minuutin päässä olevaan Providencen kaupunkiin. Ensimmäinen päivä oli ollut aurinkoinen, mutta kuten olimme sääennustetta tutkittuamme osanneet odottaa, nyt satoi. "Amerikassa kaikki on suurta", sanotaan, ja se näyttää pitävän paikkansa: sadepisaratkin ovat isompia. Harmillisesti sade ei tauonnut, joten kävimme vain Providence Placen kauppakeskuksessa. Pääasia täältä hankittavaksi oli AT&T:n prepaid-puhelinkortti, ettei majapaikkavarauksia ym. tarvitse soitella kansainvälisinä puheluina. Lisäksi kävimme mm. Abercrombie & Fitchillä.
(Kirjoitettu lokakuussa 2013: Muistan elävästi kuvailleeni tähän kohtaan majakkavierailuamme Cape Cod Lightissa portaiden kiipeämisestä vanhan majakan paikalla käymiseen, kaikkea muuta Cape Codissa päivän aikana tekemäämme ja auton ikkunoista näkemäämme ja niin edelleen. Nämä kappaleet ovat näköjään hukkuneet bittiavaruuteen matkalla blogiin! Sanottakoon, että Cape Cod Light on todellakin vierailun arvoinen paikka. Siellä voisi helposti viettää muutaman yön, tai vaikka viikonkin, jos esimerkiksi vuokraisi mökin - tai hyvillä telttailusäillä. Provincetown oli myös oikein mielenkiintoinen sateenkaarikaupunki Cape Codin kärjessä! Samoin siellä oli monta muuta mukavaa pikkukaupunkia, esimerkiksi Hyannis, jossa yövyimme. Toivon vielä joskus palaavani Cape Codiin.)
Ajoimme Hyannisin merenrantakaupunkiin ja siellä yövyimme SeaCoast Innissä. Meillä oli ollut tarkoitus telttailla, mutta huonon sääennusteen takia emme uskaltautuneet vielä telttailemaan. Kävimme kuitenkin ostamassa teltan Sports Authoritystä, joka oli avoinna kymmeneen. Sitten olisimme menneet syömään SeaCoast Innin omistajan meille suosittelemaan Spanky's Clam Shackiin, mutta se, kuten myös kadun toisella puolella ollut ruokapaikka, olivat jo lopettaneet ruokatarjoilun (aukioloajat ovat ilmeisesti sen mukaan, onko ihmisiä syömässä vai ei, koska tarjoilija kertoi syyksi sen, että oli ollut niin hiljaista), joten jatkoimme amerikkalaisten ruokaketjujen parissa. Tällä kerralla saman katon alta löytyi niin KFC kuin Taco Bell, ja otimme ruoat mukaamme majapaikkaan.
Päivä 3 / 5.9.2012 / Hyannis, MA - Foxborough, MA [Gillette Stadium] - Middleboro, MA
Valvoimme myöhään mukavan tilavassa ja siistissä huoneessamme, joten enää kolmannen matkapäivän aamuna en herännyt viideltä :) Aamiaista tarjoiltiin jälleen kello kymmeneen, ja vaikka minun ei edellispäivän aamiaisen jälkeen olisi pitänyt yllättyä kertakäyttöastioista, yllätyin silti. Tarjolla oli suht sama valikoima kuin edellisessä paikassa. Aamiaisen jälkeen varmistin check-out-aikaa, joka olisi ilmeisesti ollut yhdeltätoista, mutta hyvä palvelu vain jatkui ja meille sanottiin, että voimme pitää huoneemme kahteen asti! Tämä osoittautuikin hyödylliseksi, koska mokasin ihan kunnolla pian huoneeseen palattuamme: tarkoitukseni oli tuoda kameralta iPadille 2. matkapäivän kuvat. Kuitenkin, koska 1. matkapävän kuvat olivat kamerassa, en halunnut niitä tuplana. Ruudulla oli kaksi vaihtoehtoa: tuo kaikki tai poista kaikki, ja minä tyhmä ajattelin, että se tarkoittaa että poista kaikki valinnat - eli että olisin sitten vain valinnut tietyt kuvat!! Ja yhdellä painalluksella kaikki katosi. Ei siis tarvitse odotella kuvia 2. päivältä ainakaan hetkeen :( :( Selvitimme asiaa, ja Best Buyssä asialle ei voitu juuri nyt tehdä asialle mitään, mutta Google kertoi ohjelmia, joista yhtä päädyimme kokeilemaan. Kuvat näyttivät vielä olevan muistikortin tiedoissa, mutta ohjelmaanhan ei tietenkään välittömästi oston jälkeen voinut saada tarvittavia tietoja, joten jää nähtäväksi, milloin pystymme seuraavan kerran kuvien palautusta kokeilemaan PC:llä - matkan varrellako, vai vasta Suomessa.
Ei auta kuin ajatella, että hyvä, että tuli mokattua nyt eikä esim. parin viikon päästä... En tosin tajua, miten yhdellä painalluksella voi saada kaiken katoamaan, koska ei iPad mielestäni edes kysynyt, että "oletko varma". Harmi, että tämä sattui juuri majakkavierailupäivän kuville.
Kuvashown keskellä kävimme sekä retkeilytarvikekaupassa, joka oli ollut edellisenä iltana jo kiinni, että uudestaan Sports Authorityssä. Nyt meillä on teltan lisäksi myös makuualustat ja makuupussit, ja olemme valmiit leireilyyn :)
Iltapäivä oli jo pitkällä, kun lähdimme täyden palvelun SeaCoast Innistä kohti Cape Cod Chips Factoryä. Odotin tosin tehdasvierailulta enemmän, ja katseltuamme ikkunan läpi työhönsä kyllästyneen laaduntarkkailijan työskentelyä ja sipsien kulkua hihnoilla olimmekin jo ostamassa pieniä pusseja eri makuja, ja lähdimme jälleen jatkamaan matkaa. Rankkasade oli saanut jo muutaman mailin matkan sipsitehtaalle ajaessamme uuden merkityksen, kun vettä oli tullut niin ettei eteen nähnyt. Ajoimme kohti matkamme ensimmästä leirintäaluetta matkalla Cape Codiin huomaamamme Liquor Storen kautta, josta Riku osti mukaan matkan ensimmäiset oluet ja minä ostin kaksi pulloa vettä :D Plymouthissa pysähdyimme Walmartissa tekemään ostoksia, jotka 1. päivänä olivat jääneet tekemättä, ja sitten ajoimme leirintäalueelle Middleboroon.
Leirintäalueen vastaanotto oli jo mennyt kiinni saapuessamme tänne puoli seitsemältä, mutta vastaanoton olevassa laatikossa oli vapaiden paikkojen tietoja. Omat tiedot ja maksu piti laittaa taskuun, joka pudotettiin postiluukusta, ja vastaanotossa varsinaisesti käydään seuraavana aamuna. Kätevää!
Kävimme katsomassa telttapaikan ja sitten lähdimme ajamaan kohti Foxboroughta ja Gillette Stadiumia, jossa kahdeksalta alkoi MLS (Major League Soccer) -peli. Näin Rikun tavoitteeseen käydä katsomassa jalkapalloa ympäri maailma tuli yksi maanosa lisää. Olimme juuri ostamassa lippuja, kun paikalle tuli mies, jolla oli stadionin työntekijän paita päällä - ja hän halusi antaa meille ilmaiset liput! Säästimme siis yli 100 dollaria! Rikukin pääsi ostosten teon makuun ostaessaan New England Revolutionsin pelipaidan. Riku keskittyi jalkapalloon, minä keskityin syömään kanansiipiä. Onneksi koko iltana ei satanut.
Riku ei halunnut jäädä ruuhkaan, joten lähdimme hieman ennen pelin päättymistä, jolloin tilanne oli kotijoukkueelle 2-0 ja vastustaja oli juuri tehnyt oman maalin. Ajoimme takaisin Middleboroon KOA-leirintäalueelle. Oli pimeää ja väsytti, joten päätimme nukkua autossa ja harjoitella teltan kasaamista seuraavalla leirintäalueella. Hyvin nukutti, minäkin heräsin "vasta" puoli kahdeksalta mentyämme nukkumaan puolenyön tienoilla. Niska ja yläselkäkin ovat yllättävän hyvässä kunnossa - kunhan muistan ottaa rauhallisesti :)
-Liisa
- Posted using BlogPress from my iPad
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti